keskiviikko 1. toukokuuta 2013

No mites tää kierros sitten on menny?

Väestöliiton pakeilla siis ollaan ja lääkearsenaali oli tässä hoitokierrossa ihan järkyttävän hirvittävän suuri. Pahimmillaan vedin päivässä silleen 9 pilleriä aamupalaksi ja kolme vielä toosan kautta ja joinakin päivinä vielä piikkejä päälle.

Suomeksi: Nyt syödään kortisoneja (pitkäkestoisia sellaisia) ja nyt kun siirrosta on viikko alkaa jo määrät vähenemään pikkuhiljaa. Syön myös zumenoneja jotka on jotain vaihdevuosikorvaushoitojuttuja. Piikittelyä oli vielä punktion jälkeenkin kun irrotus tehtiin eri aineilla niin piti piikitellä vielä jälkeenpäin pregnyliä tukihoitona.

Punktiossa saatiin kasaan kokonaiset viisi solua joka ei ollut järin suuri määrä, mutta odotukset oli sekä minulla että lääkärillä matalammat. Kaiken kruunasi se että kaikki hedelmöittyi ja jakaantui normaalisti. Sieltä tuli neljä ensimmäisen luokan solua ja yksi hyvä kakkonen. Yksi meni siirtoon ja loput pakkaseen marssijärjestyksessä 1+1+2

Sain siis pakkaseen käytännössä saman määrän kuin pitkällä kaavalla, mutta nyt vielä parempilaatuisia. Punktio itsessään ei ollut taaskaan mitään herkkua, mutta kyllä siitä selvis.

Nyt on piinapäiviä menny 7 tai 8 ja sain aivan ihanan flunssan tähän väliin. Räkä lentää ja keuhkotkin tuntuu olevan tukossa. Ei siis voida laskea miksikään oireeksi vaan ihan rehellinen räkätauti.

Oireina on nyt lähinnä tuossa tietyssä kohdassa hiukan mahan keskilinjan oikealla puolella tuntuva pieni piikitys kohdun seudulla. Toivottavasti se olisi siellä... ;) Lugesteroneja menee kolme palloa päivässä joten tissit elää ihan omaa elämäänsä ja niitä ei auta analysoida.

Toiveet on todella korkealla koska kyseessä on nyt ensimmäiset kortisonit ja niihin olen niin paljon luonut luottoa. Varmasti siis pudotaan korkealta ja kovaa...