Näköjään on taas kiinnostanu ihan järjettömästi kirjoitella tänne... Eli negaa tuli silloin tuoresiirrosta ja sen jälkeen välikierto ja passi...
Niin kävi kuin tyksissäkin että ensimmäinen sulatettu taas roskiin ja toinen siirtoon. Siirrossa jäi solu kiinni katetriin ja jouduttiin sitä siinä venkslaamaan ees ja taas pariin otteeseen mutta kai se sinne sitten jäi. Nyt on tiistai ja testipäivä on perjantai. Nyt on ainakin vielä negaa joten ei paljoo innostuta tämäkään taas.
Nyt oli ihan ennätys määrä apuja passiin. Ensinnäkin irrotuspiikillä varmistettiin että päästään siirtoon perjantaina ja kitaan tungettiin 6 päivää kortisonia 4kpl kerralla ja alakertaan 2x200mg lugesteronia kahdesti päivässä eli ihan järkyllä yliannostuksella. (suomeksi 800mg/päivä)
Sain jo ennen siirtoa ensimmäisiä hiivaoireita ja nyt on ihan jäätävä hiivakierre meneillään. Ei auta canestenit sitten juur mitään. Eneenkin virtsaputkessa majaileva mörkä on vaivannu oikeen olantakaa. Onneks kohta voinee kiskoo ton diflucanin ja pääsen tästä piinasta.
Jäljellä pakkasessa on vain ja ainoastaan kaksi samassa putkessa joten nyt sitten mietin pilaanko kesälomani negalla ja isolla romahduksella vai vasta kun palaan töihin. Olen jo oikeestaan päätynyt pilaamaan lomani ja jatketaan tästä nyt ihan suoraan vaan seuraavaan passiin.
Varasin meille syksyksi jo adoptioinfoon paikan ja katsotaan sitten ottaako tyks meidät vielä yhteen kierrokseen vai mennäänkö jonoon. Itse en todellakaan ole varma adoptiosta. Tuntuu niin oudolta että voisi saada toisen lapsen yhtenä päivänä kotiin ja pitää sitä sitten omanaan. Varsinkin vielä jos on ihan eri värinen yksilö kyseessä niin mahtaa olla vinha aloitus siinä perhe-elämässä. Kaikkeen varmaan tottuu ja väri omissa silmissä häviää muutamissa päivissä... Eipähän kukaan tuu sanomaan että on äitinsä tai isänsä näköinen :D
Ihan suoraan jos sanotaan niin hirvittää niin nuo adoptiojonojen ajat kuin myös nuo aivan jäätävät tonnimäärät mitä tuossakin leikissä menee rahaa? Joku sanoo että ei ole ihmiskauppaa... HUHHUH? Ei siis sinänsä että kulutan tuon summan rahaa lapsettomuushoitoihin melko helpostikin vuodessa, mutta se vaan jotenkin tuntuu oudolta että voi mennä kymppitonni tuollaisiin asioihin... Kyllä siellä jossain kohdassa joku on pielessä? Tai toisaalta iso organisaatio saattaa imeä paljonkin. Jos vuodessa tuo maahan 50 adoptiolasta niin firma siitä ottaa vanhemmilta omaan pyörimiseensä 500 000 Hmmm... josta maksaa aika paljon kyllä kohdemaan asioitakin........ kai... En mä tiiä...
Ehkä ei auta pohtia moista. Eletään päivä kerrallaan vaan... Jos pystytään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti